Tyristä yleisesti

On yllättävää että vuosituhansien kuluessa ihmisen alavatsan rakenne ei ole kehittynyt kaksijalkaiselle sopivaksi. Siksi nivusen alueen tyrät ovat edelleen yleisin leikattava sairaus. Pystyasennossa alavatsaan kohdistuu jatkuva rasitus ja siksi se vähitellen alkaa pettää, varsinaista repeämistä ei tapahdu vaan kudokset venyvät. Keskimääräisen eliniän pidennyttyä on miehillä mahdollisuus saada tyrä lähes 40%, naisilla vähäisempi mutta ei harvinainen.

Nivustyrä voi kehittyä kolmeen eri kohtaan kummallakin puolella, eikä esim. tehdyn työn laadulla ole merkitystä.
Alavatsassa on poikittainen vatsalihas ja sen takana lihaskalvo. Lihas on kiinni vain päistään ja alkaa vähitellen antaa periksi ja näin sen alareunan alta pääsee lihaskalvo venymään. Tyräleikkauksia kehitettiin jo 1800 luvulla, nivusen heikkoa kohtaa ommellaan kasaan, leikkaus on nyt harvinainen. 1960 luvulla kehitettiin uusi leikkaus jossa venynyt lihaskalvo korvattiin nailonverkolla. Leikkauksen tulokset ovat olleet erinomaisia, leikkaushaava oli kuitenkin pitkä, koko keskivatsan mittainen ja siksi toipilasaika muodostui melkoisen hankalaksi, siksi tämä leikkaus ei hyvistä tuloksistaan huolimatta saavuttanut suurta suosiota.

Kun 1990 luvun alussa menetelmä sovellettiin silloin aloitettuun tähystystekniikkaan, kiinnostus lisääntyi. Leikkaus jonka tuloksista oli pitkäaikaiset tulokset, pystyttiin tekemään vain muutamasta pienestä ihohaavasta. Tyypillisesti alkuvuodet olivat melkoista kädenvääntöä vanhojen leikkausmenetelmien kannattajien ja uutta kehittävien kesken. Tällä hetkellä tilanne on selkiytynyt, lukuisten vertailututkimusten mukaan tähystystekniikalla korjattu tyrä antaa parhaan tuloksen kaikilla mittareilla: Lyhyt toipumisaika, heti täysi rasituksen kesto, uusiutumisen mahdollisuus hyvin vähäinen eikä tällä hetkellä leikkausaikakaan enää ole ongelma. Mm molemminpuolisessa tyrässä leikkaukseen kuluu vähemmän aikaa kuin perinteisillä tekniikoilla.
Leikkaus tehdään kolmen lyhyen viillon kautta. Lihaskalvon taakse, juuri venyneen lihaskalvon paikalle viedään aikuisen käden kokoinen verkko, joka peittää laajalla marginaalilla kaikki kolme mahdollista tyräkohtaa. Verkko on muotoonsa puristettu eikä siten tarvitse kiinnittämistä. Hylkimisreaktioita ei myöskään tunneta. Leikkauksen jälkeisestä päivästä lukien kaikki rasitus on sallittua.

Tekniikkaa käytetään myös haavatyrien leikkauksiin. Niissä tulokset ovat vanhoihin avoleikkauksiin verrattuna olleet myös erinomaisia.
Avoimet leikkaukset siis erittäin harvoin aiheellisia, selkein syy on potilaan kunto, joskus ei ole mahdollista nukuttaa.

Tyriin liittyviä latinankielisiä diagnooseja:

  • Hernia inguinalis – nivustyrä (lateralis – suomeksi epäsuora) (medialis – suomeksi suora)
  • Suora tarkoittaa koko alavatsan venymistä ja on aina molemminpuolinen
  • Epäsuora tyrä tulee kiveksen laskeutumiskanavaan
  • Hernia femoralis – reisityrä (naisilla tavallisemmin)
  • Hernia umbilicalis – napatyrä
  • Hernia ventralis – haavatyrä
  • Hernia recidivous – uusiutunut tyrä